Korpiklaani

Manala tracks

Lyrics


1. KUNNIA

Turha miehen on manalle
Yksin mennä iltasella
Ei miehen pidä pelätä
Elämää elon lopussa

Turha miehen on manalle
Omaa aikaansa paeta
Ei miehen pidä omaansa
Ottaa, kuolla kunniatta

Turha miehen Tuonelassa
Surra kunniattomuutta
Ei sellasien miehen aika
Kunniaksi koskaan muutu

Kunnia, kunnia, kunnia
Ei manalle kunniatta mennä
Kunnia, kunnia, kunnia
Elolle, maalle taistolle

Kunnia, kunnia, kunnia
Ei manalle kunniatta mennä
Kunnia, kunnia, kunnia
Elolle, maalle taistolle

On kunniakasta sotilaan
Suurta asetta sivellä
Myös kunnia on hänellä
Taistosta manalle mennä

Suuri on sydän sotilaan
Joka kuolee maansa vuoksi
Sotamiehellä myös on suuri
Kunnia omasta maasta

Ei miehen pidä manalle
Kunniatta koskaan mennä
Sotamiehen kunniana
On maansa, elonsa tieto

Vaan mikä on miehen tieto
Joka itse manalle mennyt??

Kunnia, kunnia, kunnia
Ei manalle kunniatta mennä
Kunnia, kunnia, kunnia
Elolle, maalle taistolle

Kunnia, kunnia, kunnia
Ei manalle kunniatta mennä
Kunnia, kunnia, kunnia
Elolle, maalle taistolle




2. TUONELAN TUVILLA

Olpa nuori Joukahainen, laiha poika lappalainen
Piti viikosta vihoa, ylen kauaista kaetta

Laativi tulisen jousen, jalon kaaren kaunistavi
kaaren rauasta rakenti, vaskesta selän valavi

"Karkaeli nuoliansa
Sai vasamat valmihiksi ja jousen jänniteltäväksi"

Sie ampuisitko nyt Väinämöisen ja kaataisitko kalevalaisen
tuo ilo ilmalta katoisi ja laulu maalta lankeaisi
On ilo ilmalla jo parempi ja laulu maalla laatuisampi
kuin onpi Manalan mailla, noilla, tuolla Tuonelan tuvilla
Tuonelan tuvilla

Viikon vuotti Väinämöistä, valvoen vajojen päissä
kuunnellen kujan perällä, vahtaellen vainiolla
jou'utti tulisen jousen, koppoi kaaren kauneimman
pään varalle Väinämöisen, surmaksi suvantolaisen

Siitä vanha Väinämöinen suistuvi sulahan
selästä sinisen hirven




3. RAUTA

Iske rauta, synny rauta
Synny kuumassa tulessa
Iske rauta, nouse maasta
Synny povissa luonnotarten

Iske rauta, tapporauta
Iskemällä sinä synnyt
Iske rauta, musta rauta
Kuuma tervan polttorauta

Iske, iske, iske, iske … iske

Kolme rautaa iskekäähän
Teidät iski Ilmarinen
Iskeäkseen nosti maasta
Jäljistä petojen jalkain

Iske rauta, synny rauta
Muutu kuumassa tulessa
Vanno rauta, tapporauta
Älä koskaan omia iske

Iske rauta, vaskirauta
Iskuista teräsi saanet
Iske rauta niin punainen
Kuuman polton poikkirauta

Iske rauta kauniin kirkas
Iskuista sinäkin synnyt
Iske rauta valkehinen
Teroitettu tapporauta

Iskuista sinäkin synnyt
Iske, iske
Iskuista sinäkin synnyt
Iske, iske, iske

Kolme rautaa iskekäähän
Teidät iski Ilmarinen
Iskeäkseen nosti maasta
Jäljistä petojen jalkain

Iske rauta, synny rauta
Muutu kuumassa tulessa
Vanno rauta, tapporauta
Älä koskaan omia iske




4. RUUMIINMULTAA

Luutarhoilla hiljaa kuljen
Kuulostelen pohjantuulta
Kaavin maata kourillani
Tarpeiksi tulevan päivän

Huomenna tulen takaisin, juodaan malja,
Juodaan toinan multaa viskon viinaksiini,
Maistaa saat manalan mahdin

Niin sovin ja niin myös teenkin
Valvoin yötä, äänen kuulin
Syövereistä mustan mielen
Kätköistä kamalan laulun

Ruumiinmultaa anna sulle
Ruumiinmultaa vihmon sulle
Niin rikastun, niin rakastun
Otan riskin, katson kortit

Juotuasi multiani
Ruumiinjätteitä, muruja
Näät maailman uusin silmin
Näät maailman hullun silmin

Jollet juokaan multaa kalman
Jollet maista mustaa maata
Menetän mä silloin kaiken
Rahat, mielen hengen

Huomenna tulen takaisin
Juodaan malja, juodaan toinen
Multaa viskon viinaksiini
Maistaa saat manalan mahdin

Ruumiinmultaa
Ruumiinmultaa
Ruumiinmultaa

Pääsi kääntyy, vääntyy mieli
Hukut tuskaan, kaadut maahan
Kuolema on kohtalosi
Tuonelasta saat kotisi

Niin sovin ja niin myös teenkin
Valvoin yötä, äänen kuulin
Syövereistä mustan mielen
Kätköistä kamalan laulun

Ruumiinmultaa
Ruumiinmultaa
Ruumiinmultaa




5. PETOELAIMEN KUOLA

Osmotar kaljan seppä
Kulki peltojen perillä
Pellonpekko ohran nosti
Ohra jo olueen jouti

Hieroi Osmotar käsiä
Hieroi kerran, hieroi toisen
Siitä syntyivät eläimet
Maustehisten noutajaiset

Haki mettä, kuusenkerkät
Mettähästä tarpeet nouti
Osmotar sen oluen laittoi
Humalasta, ohrasesta

Muttei käy tuo ohrajuoma
Lepäelee kalja kallis
Siihen keksii keinon kumman
Osmotar oluen luoja

Nouda petoeläimen kuola
Taistelusta kahden suuren
Tuo se astiaan oluen
Nouda petoeläimen kuola
Siitä syntyy kaljan käynti

Teki työtä käskettyä
Nouti tuolta karhun kuolan
Siitä silloin käymään lähti
Tumma kalja tuoksuvainen




6. SYNKKA

Kiukaisissa hiidenkiuas
Joukahaisen löylykiuas
Suuri on kivinen muisto
Suurempi on Joukahainen

Metsän luona synkkä tunne
Tunteiden takana kiuas
Tumma metsä, maa on synkkä
Synkempi on Joukahainen

Läpi synkän metsän hiivi
Katso suurta, uhri anna
Tummaa multaa kantapäissä
Kotiin asti aina kanna

Tumman mullan, maan sisällä
Kallion koloissa, soissa
Ilmenee tuo synkkä luoja
Tumman puolen Joukahainen

Korvassani kuiske kuului
Varjot päälle pään palasi
Tumma, hiljainen jumala
Metsän äänet rikkoutuvat

Hiidenkirnu, hiidenkiuas
Synkät merkit mennehiset
Maa on mahti alkuluojan
Mahti suuren Joukahaisen




7. IEVAN POLKKA

Nuapurista kuulu se polokan tahti
jalakani pohjii kutkutti
Ievan äiti se tyttöösä vahti

Vaan kyllähän Ieva sen jutkutti
sillä ei meitä silloin kiellot haittaa
kun myö tanssimme laiasta laitaan

Ievan suu oli vehnäsellä
ko immeiset onnee toevotti
Peä oli märkänä jokaisella

Ja viulu se vinku ja voevotti
Ei tätä poikoo märkyys haittaa
sillon ko laskoo laiasta laitaan

Ievan äiti se kammarissa
virsiä veisata huijjuutti
kun tämä poika naapurissa
ämmän tyttöä nuijjuutti

Eikä tätä poikoo ämmät haittaa
sillon ko laskoo laiasta laitaan
Eikä tätä poikoo ämmät haittaa
sillon ko laskoo laiasta laitaan

Siellä oli lystiä soiton jäläkeen
sain minä kerran sytkyyttee
Kottiin ko mäntii ni ämmä se riitelj
ja Ieva jo alako nyyhkyytteek

Minä sanon Ievalle mitäpä se haittaa
laskemma vielähi laiasta laitaa
Minä sanon Ievalle mitäpä se haittaa
laskemma vielähi laiasta laitaa

Muorille sanon jotta tukkee suusi
en ruppee sun terveyttäs takkoomaa
Terveenä peäset ku korjoot luusi
ja määt siitä murjuus makkoomaa

Ei tätä poikoo hellyys haittaa
ko akkoja huhkii laiasta laitaan
Ei tätä poikoo hellyys haittaa
ko akkoja huhkii laiasta laitaan

Sen minä sanon jotta purra pittää
ei mua niin voan nielasta
Suat männä ite vaikka lännestä ittään
vaan minä en luovu Ievasta

Sillä ei tätä poikoo kainous haittaa
sillon ko tanssii laiasta laitaan
Salivili hipput tupput täppyt
äppyt tipput hilijalleen

Salivili hipput tupput täppyt
äppyt tipput hilijalleen




8. HUSKY SLEDGE

[Instrumental]




9. DOLOROUS

[Instrumental]




10. UNI

Uni ulkona kysyvi
Joko lapsi vuotehessa
Pieni peittojen sisässä

On jo lapsi vuotehessa
Pieni peittojen sisässä
Muttei painu silmät hällä

Uni ulkoa kuleksi
Kudo lapsen kulmat kiinni
Kudo kultarihmasella

Uni saavu uunin päältä
Ammu lasta silmän päälle
Unisella nuolellasi

Tule Tuonelan tuvilta
Nävttäjäksi hiljaiseksi
Alä lapsonen muredhdi
Anna huolet Huoliijalle

Murehet Murehtiialle
Anna tiedot Tietäjälle
Ei tule Uni pihalta
Huolellisen huonehesen

Uni uuhella ajele
Lauhkealla lampahalla
Herasilmällä hevolla
Saata unten matkamaille
Tuo Näkymäton uneksi

Uni saavu ulkosalta
Tule alta ikkunoiden
Sido lapsen silmät kiinni
Sitehellä silkkisellä

Sitten painui pienet silmät
Kultarihma silmän päällä




11. METSALLE

Piesty metsä, kostu korpi, taivu ainoinen Tapio
Saata miestä saarekselle, sille kummulle kuleta
Jost' on saalis saatavana, erän toimi tuotavana
Jost' on saalis saatavana, erän toimi tuotavana

Hiien hirven käytäville, aropeuran polkeville
Lähen nyt mie yksin metsälle, Uroista ulkotöille
Tapiolan tietä myöten, Tapion talojen kautta
Tapiolan tietä myöten, Tapion talojen kautta

Oi Ukko Ylijumala, tahi tahto taivahiitehen
He nyt mulle suovat sukset, Kepeäiset laulukivet
Joilla hiihteä hipitän poikki soijen
Hiihän kohti hiien maita
Poikki pohjan kankaahista, Poikki soijen, poikki maiden

Joki joutuu vi'etehen, Kuuro tielle poikkipuolin
Silkkisillaks' siirsi vaalla, punavertavatahan se
Saata poikki salmista, vetehensiesi poikki
Poikki Pohjolan joesta, Yli kosken kuohuvoista

Oi Ukko Ylijumala, tahi tahto taivahiitehen
He nyt mulle suovat sukset, Kepeäiset laulukivet
Joilla hiihteä hipitän poikki soijen
Hiihän kohti hiien maita
Poikki pohjan kankaahista, Poikki soijen, poikki maiden




12. SUMUSSA HAMARAN AAMUN

Aikaan aamun niin hämärän
Laskee harson pellon päälle
Pellon yllä hento usva
Näyttää Tuonelta tulijat

Vaeltelee kuultavina
Sijattomat sielut tuolla
Utuisella pellon päällä
Sumussa hämärän aamun

Alä eksy usvan alle
Ei Tuonen tiet ole kevyet
Ututyttö, Terhenneiti
Alä piilota pientä lasta

On pellon sylissä kylmä
Aamu usvaisen elämän
Ei linnut ole hereillä
Ei Päivätär päivää näytä

On hiljaista niin kuin völla
Vaikka aamu on käsillä
Kuuletko tuon kurjen laulun
Se laulu on Terhenneidin

Hento on sumuinen harso
Hennompi on usvan ääni
Hennoin kaikista utuinen
Ututyttö, Tuonen tuoja