Moonsorrow

Suden Uni tracks

Lyrics

1. UKKOSENJUMALAN POIKA

Kun toinen salama maahan löi
Hän tointui unestaan.
Tahtoi hän kokea voimiaan,
Ne liian heikoiks' osoittain.

Aikuistua saanut vielä ei,
Ei hallita ukkosta.
Oli pojan ensin nöyrryttävä,
Opittava jumalain mahti.

Nyt tunteensa sai, tarttui salamaan,
Halki taivaiden viha kaikui!

Nuorukainen pilven päällä
Ratsastaa.
Liian nuori salamoita kantamaan.
Kulkee yksin kunnian polkuaan.
Voimattomuus taitonsa musertaa.

Hän liikaa uhosi - kirouksen ansaitsi.

Nyt tunteensa sai, tarttui salamaan,
Halki taivaiden viha kaikui!

Häväisten hänet karkoitettiin,
Pois pilviltä isänsä.




2. KÖYLIÖNJÄRVEN JÄÄLÄ (PAKANAVEDET II)

Saapui hän, sanansaattaja
Käännytetyn kansan
Totuuttansa opettamaan meille vääräuskoisille.
Uhattuna kirvestänsä teroittamaan talonpoika -
Puolesta metsien, järvien, säästyneiden veljiensä.

(Voittajansa)

Korvansa kavaluudelle
Ymmärtämättömät antoivat;
Lalli näki orjan taivaan ja katseensa sokaisi.
Pian kirveensä harhailijan yön sydämessä yllätti,
Oli veriselle järven jäälle päättyvä ristin
Taival...

"Vaan pian rantautui lännestä
Satoja laivoja,
Tuhansia heitä, jotka saapuivat piispaa kostamaan.
Lukuisten vuosien kuluessa,
Tahtonaan nÖyryyden juurruttaminen viimeiseen pakanakansaan
He sääliä tuntematta mursivat sitkeän vastarinnan
Voimallisilla aseillaan.
Viimeisin pyhimyksensä Henrik alttarille nostatettiin,
Ja verityö, suomalaisten tukahdutettu vapauden huuto,
Pakotettiin häpeään."

(Kohtalonsa)

Niin anastettiin kunnia sankarilta rohkealta,
Mieheltä rehelliseltä, suoraselkäiseltä.
Valheilla he kansamme uskoonsa pakottivat,
Vaan jäätä järven Köyliön he eivät murtaa
Saata.




3. KUIN IKUINEN

Katseessani kirkas valo
Matkaan läpi autiuden.
Kenttä taistelun taakse jäänyt
Vain toistaa vaimeita kirouksiaan.

Veljeni ja viholliseni;
Ei kukaan heistä sano sanaakaan.
Miekan terän tunsin rinnassani,
Nyt kuulen kutsun Tuonelan.

Sade huuhtoo tuhot taistelun,
Sereni virtaansa vie.

Alla tähtitaivaan pohjoisen
Vaan en (enää) päällä maan...
Turhaan pelkäisin saapumista
Kuolemattomien keskuuteen.

Käsi kädessä ikuisuuden
Hyppään reunalta tyhjyyden.




4. TUULEN KOTI, AALTOJEN KOTI

Kotini tuulen, kotini aaltojen,
Toi kaiho minut takaisin.
Lämmöllä tervehdit matkaajaa
Joka sinun laulusi laulaa.
On kotini näillä rannoilla,
Kotini tuulen, kotini aaltojen.




5. PAKANAJUHLA

Veljet sekä siskot,
Kokoontukaamme yhteen pöytään!
On meidän malja nostettava
Uudelle jumalalle.

Tähden alla syntynyt
Meidän seuraamme nyt liittyy.
Hän syö kaikki pöydän antimet
Ja vapahtajaksemme ilmoittautuu.

Ketkä asettivat sankarinsa juhlittaviksi
Aina meidän pyhiemme aikaan?
Ja he toistuvasti julkeavat puhua meistä häpäisijöinä!

Juopot eivät ulos astu lain,
Valvova isäntä vaihtuu vain.
Sillä jok' ikistä päivää kuluvaa
Seuraa loputon pimeä yö.

Pian suden uneen
Taas vaipua saa...




6. 1065: AIKA

Tääl' lakeuksilla Pohjolan he
Asustelivat,
Muuan pakanakansa lähes unhoon vaipunut.
Ne vimmaiset, jotka veljiänsä puolustivat,
He, joita kastettu ei aikonutkaan tunnustaa.

He valloittivat, ryöstelivät
Kunniaksensa
Ja etenivät voittoisasti perääntymättä.
Vaan samat aikeet toisella, heitä pahemmalla;
Vihollisen vanhan saarella saivat kohdata.

Koskaan eivät he uhkaa
Väistäneet,
Tarttuivat kirveisiinsä jumalten.
Vastus kuitenkin vahvistuneena
Päättänyt oli heidät musertaa.

Oli kääntyvä uusi sivu
Taistelussa ruttoa vastaan.
Eihän kunniaa voi saavuttaa
Jos jättää kokematta kuoleman.

...Jäätyi verensä hankeen.

Valtakautensa lepää nyt pohjassa -
Ylväs liekki sammui, vaan silti
Voittaja saa häpeää kantaa:
He hukuttivat myös kunnian.

Nyt valtaistuimella istuu väärä
Kuningas,
Nälkäisten petojen kaitsija, peto itsekin.
Vaan alistettu kansa tuo ei koskaan katoa;
Voi menneisyyteen itseÔmme emme unhoittaa.

On aika pysähtynyt.




7. SUDEN UNI

(Instrumental)