Moonsorrow

Viides Luku: Hävitetty tracks

Lyrics

1. JÄÄSTÄ SYNTYNYT

Auringon kuoleman syntyäkseen
Uusi maailma tarvitsee
Vain pisaran vettä kylmyyteen
Käsillä juoksemaan ihmisten

Varjojen virta

Hiljainen järvi kauas kantaa
Säveltä maiseman pysähtyneen
Lehtikään ei katseen alla liiku
Kylmyys yksin ui pinnan alla

Ja ruumis kaipaa vettä
Se huutaa vapautta
Ei sitä täältä löydy
Ei hetkeen mistään

Kuka eksyneelle tien näyttää
Kun aika kulkee vain loppuaan kohti

Varjojen virta
Kuolemaa kuljettaa
Maa on harmaa
Sydän poissa taas

Tie haarautunut on jossain harhaan
Tässä lumi peittää merkit askelten
Vain värit vaihtuvat katseen alla
Kylmyys yksin yksinäisen rauhoittaa

Ja ruumis kaipaa vettä
Se huutaa vapautta
Vieraassa kaupungissa
Etsien kauneutta

On kaikki pian vailla tarkoitusta
Taivas luonut jo katseensa pois
Askel tuskaan, askel vapauteen
Jos tänne jään, en täältä löydä mitään

Vain varjot kulkevat tästä
Seuraavat toisiaan
Eivät odota ketään

Edessäni näen vuorten sortuvan
Silti hetkeksi nyt jään
Kun tunnen tulvan nousevan

Taittaa kohtalon tahtoisin
Valon nähdä ja kääntyä takaisin

Aina aurinko nousee jossain
Kuiskaa ja tielle osoittaa
Ei enää meri sateena piiskaa
Tuskin siihen havahtuisin

Yksin tuhannen joukossa
Aina jossain muualla
Juuret maasta riistetyt
Kerran elävät, kerran kuolevat

Taittaa kohtalon tahtoisin
Valon nähdä ja kääntyä takaisin
Siksi hetkeksi nyt jään
Kun tunnen tulvan nousevan

Varjojen virta
Kuolemaa kuljettaa
Maa on harmaa
Sydän poissa taas

On kaikki pian vailla tarkoitusta
Taivas luonut jo katseensa pois
Askel tuskaan, askel vapauteen
Jos tänne jään, en täältä löydä mitään




2. TULEEN AJETTU MAA

Verellä kirjoitettu kirja elämän
Käsissä sodan maailman luojan
Yli kuluvan talven voiko kuoleva jaksaa
Haavoittuneenakin susia kutsuen

Eikä miekka paranna metsien haavoja
Näin kirjoitettua ei verettä päätetä
Kuuntele, kuinka huudot kaikuvat
Vastarannalla aamuun ei odoteta

Maasta savea, taivaalta tuhkaa
Tulesta uhrit poltetun maan
Merestä aallot, taivaalta pisarat
Tulen henget rauhoittamaan

Ei kukaan meihin ole katsonut aikoihin
On ruoska repinyt pilvet halki
Rotat juoksevat kannella maailman
Kauna saaliiden silmistä leiskuu

Kun idän varjo lännestä lankeaa
Ja saastunut mieli kunniaa hakee
Jäästä syntynyt on ajettu tuleen
Tulen tekijät mustaan hukkuneet

Ei kukaan sano että näkisi tulevan
Ei kukaan sano jos pelkää

Kallioihin pirstokaa kirveet
Päätänne riiputtakaa, heikot polvistukaa
Syvään lihaan nahkanne luokaa
Ryveten häpeässä lapsenne uhratkaa

Ihmisen tahto kuin rauta taivuttamaton
Riiputtaa päätään kurja luotu virheetön
Se pelkää, mutta kuolee taistellen
Puolesta jumalten joita itse tunne ei

Odottaa voittajan täytyy
Voidakseen sanansa tuuleen heittää
Vuoret liikkuvat harvoin
Ei niitä siirrä yksin vahvinkaan

Vain hetken teidän liekkinne roihuaa
Katso, se hiljaa hiipuu, maan tuhkin koristaa
Syvyys kylmä viimeisen hehkun tukahduttaa
Kutsutko kuoleman sen vielä kerran herättämään

Sitä vielä itket kun synkän vieraan taloosi laskit
Siipensä levittämään kauniin elämäsi ylle
Sen yhdellä henkäyksellä poistamaan

Aseisiin, sen te kuulette aina
Teidän verellänne tämä maa peitetään
Se on polku, jota pitkin teitä seurataan
Niin kauas kuin pimeys jaksaa kantaa
Paikkanne lunastakaa, ette koskaan ole vapaita
Arkuissanne lapsenne kannetaan

Sataa ihmisen viha jumalten niskaan
Vahvemman oikeus vahvemman tappaa
Puolusta kotiasi, tuholle uhraa rakkaasi
Polta maa takanasi ennen kuin poltat itsesi

Sataa ihmisen viha jumalten niskaan
Punaiset pilvet sumentavat taivaan
Näin kaikki päättyy, kuumuus maan tyhjiin imee
Näin kaikki päättyy, näen sen nyt
Punainen taivas rotat saartaa

Verellä kirjoitettu kirja elämän
Käsistä sodan maailman luojan
Kansi hiiltyneenä laskettu maahan
Sanat sanomattomiksi tehty

Näin kaikki päättyy, näen sen nyt
Tämä sivu on viimeinen
Näin kaikki päättyy, tyhjään ja unohdukseen
Eikä kukaan tänne palaa